Uutisia ja arvosteluja video- ja lautapeleistä
Tokyo Game Showssa on julkaistu 20 minuuttia uutta pelikuvaa mm. Fallout: New Vegasista ja Pillars of Eternitystä tunnetun Obsidian Entertainmentin odotetusta The Outer Worlds -pelistä. Japanilaisyleisölle suunnatulla videolla pelin käyttöliittymä on japaniksi, mutta äänet englanniksi.
Lähde: Muropaketti
Final Fantasy XIV:n ohjaaja Naoki Yoshida ja community producer Toshio Murouchi puhuivat Tokyo Game Showssa pelin tulevasta 5.1-patchista ja paljastivat pitkälti, mitä tuleman pitää.
Nova Crystallis listasi ansiokkaasti sisällön tarkemmin (englanniksi). Alla suomeksi muutamia poimintoja.
Codemastersin DiRT Rally on pari päivää ilmaiseksi Steamissa. Mikäli rallihommat kiinnostavat, niin käy ihmeessä nappaamassa peli kirjastoosi. Sen saa pitää myös ilmaiskampanjan jälkeen.
Helsingin Areenalla pelattu CS-turnaus päättyi eilen brasilialaisen FURIA:n voittoon. Turnauksessa sijouittui hopealle eurooppalainen CRAZY, jonka riveistä löytyy suomalainen Otto ”ottoNd” Sihvo.
Turnaus oli kokoluokassaan ensimmäinen Suomessa ja keräsi tuhatpäisen yleisön. Turnauksen palkintopotissa oli 100 000 euroa.
Yleisö viihtyi tapahtumassa siitä huolimatta, että tekniset ongelmat vaivasivat pelejä koko illan. Lähes kaikki pelit aloitettiin myöhässä, ja finaali myöhästyi peräti kahdella ja puolella tunnilla. Hartwall Arena oli jo lähes tyhjentynyt katsojista, kun finaali saatiin viimein päätökseen.
Lähde: Yle
Odotettu julkaisupäivä on ohi. Hienoa oli, että enimmittä teknisittä murheitta selvittiin ja ihmiset esimerkiksi pääsivät pelaamaan peliä. Sekään ei tunnu olevan itsestään selvyys tänä päivänä, kun iso toimija toisen perään epäonnistuu julkaisussaan.
Nämä fiilikset on kirjoitettu siis yhden illan pelien pohjalta, noin kuuden tunnin pelin jälkeen.
BL3:ssa on vielä pientä karheutta pinnassa. Se oli odotettavaa, mutta rosoja oli yllättävän perusjutuissa, kuten hiiren toimimisessa päävalikossa. Itsellä auttoi, että disabloi ohjainvaihtoehdon, mutta kaverilla taas ei.
Nämä tuntuivat kuitenkin pikkujutuilta, kun viimein pääsi pelaamaan. Aloitimme kolmistaan samalla porukalla, jolla BL2:ta on takana yhdessä satoja tunteja.
Alku tuntui hyvin tutulta ja oli sen verran rauhallinen, että hetken ehti vain ihastella päivitettyjä grafiikoita. Vaikka kone olisi vähän vanhempi, niin ero edelliseen peliin pitäisi olla varsin selvä, huolimatta ko. sarjan erikoisesta visuaalisesta tyylistä. BL3 näyttää tutulta, mutta ei tunnu yhtään vanhalta.
Pohjatieto: minulla on 21:9 ultrawide näyttö. Omalla koneellani välivideot leikkaantuvat ikävästi noin 4:3-kuvasuhteeseen. Kuva-alueen ulkopuolella on erikoisia väri-ilmiöitä, joten oli selvää, että homma ei näyttänyt siltä, kuin piti. Harmitti vähän, mutta ei estänyt pelaamista. Tämä on ehkä asia, joka minun pitää niellä, koska kuulun suhteellisen pieneen marginaaliin, joka on välttämättä halunnut erikoisen näytön. Asetuksista löytyi sille kuitenkin tuki, joten outoa, miten rikki videot kumminkin olivat. Itse peli toimi ko. kuvasuhteella moitteetta.
Lisäksi illan aikana koettiin yksi pelin täysi kaatuminen, yksi tähtäimen katoaminen ja pari varsin pitkää, noin 20 sekunnin jäätymistä. Pidän saldoa nykystandardeilla kohtuullisena, mutta jättäähän se petraamisen varaa vielä.
Tehtävät olivat tutunlaisia, huumori oli tallella eikä tuntunut väsyneeltä, uudet ja vanhat hahmot kulkivat sulassa sovussa keskenään, kosmetiikkaa oli paljon enemmän, skinejä, aseita, lisäosia, väriteemoja, huoneen sisustusta… Se tuntuu ihan kivalta lisäkarkilta, eikä ole liian suuressa osassa. Oikeastaan muotiasiat on ainakin tähän mennessä ollut mahdollista käytännössä sivuuttaa niin halutessaan.
BL3 tuo uusia juttuja lopulta niin vähän, että kaiken järjen mukana pelin pitäisi tuntua vähän tylsältä, mutta ainakaan vielä ei tunnu. Ehkä perusasiat on nyt viilattu niin minttiin, että pelaaminen vain on entistä nautinnollisempaa. Aseet näyttävät ja tuntuvat helvetin hyvältä ja niissä on enemmän varianssia kuin ennen (paitsi laadussa, edelleen 99.9 % on kuraa). Elementit tuntuvat merkityksellisemmiltä ja violetti aivopieru slag on poissa.
Olisi tästä enemmänkin juttuja mielessä, mutta pitää mennä takaisin pelaamaan. Kaikkineen kuuden tunnin jälkeen lähes pelkästään positiivinen fiilis. Kannatti odottaa, kannatti ostaa. Kyllä viihtyy.
EA:n paljon hypetetty – mutta pannukakun lailla lässähtänyt – Anthem on nyt lisätty Origin Access -palvelun halvimpaan kuukausimaksulliseen Basic-tilaukseen.
Peruspeliä pääsevät pelaamaan nyt kaikki tilaajat, ja lisäksi Legion of Dawn Edition on saatavilla Premier-tilaajille.
Hideo Kojiman odotettu outoilupeli Death Stranding avautuu jälleen hieman lisää uudella trailerilla. Death Stranding julkaistaan pleikkari neloselle marraskuun 8. päivä.
Vaihtoehtoinen Eurooppa 1920-luvulla, ensimmäinen Suuri Sota on juuri päättynyt ja
työläiset elävät elämäänsä usvaisella maaseudulla valtavien Nikola Teslan kehittämien
sotakoneiden valvonnassa. Euroopan suurvallat tavoittelevat mystisen Tehtaan hallintaa.
Tämä on Scythe.
Scythe on upeilla grafiikoilla ja teemalla höystetty eurotyylinen työläisten sijoittelu ja
resurssienhallintapeli jossa eniten rahaa kerännyt voittaa. Näin tiivistetysti.
Pelissä on melko paljon sääntöjä, joiden lukemiseen ja selittämiseen kuluu jokunen hetki. Säännöt ovat kuitenkin melko simppeleitä, varsinkin kokeneelle pelaajalle ja kokemattomampikin pelaaja voi aloittaa pelaamisen tiivistetyllä sääntöjen kertauksella, mikäli
on valmis ottamaan ensimmäisen pelin opiskeluna. Mukana tulee myös pienet pelaajille
jaettavat muistipaperit, joissa on säännöt tiivistetysti sekä ehdotetut pelitavat viidelle
ensimmäiselle kierrokselle. Pelaajalautojen grafiikat ovat selkeät, ne tukevat sääntöjen
muistamista todella hyvin ja ennen kaikkea ne ovat todella laadukkaat ja hyvännäköiset!
Kuten kaikki muukin Scythessä.
Pelaajalaudoissa on syvennykset niihin asetettaville nappuloille, kartan sekä tapahtumakorttien taide on upeaa ja sankarihahmojen ja mechien figuurit ovat todella hyvälaatuisia ja antavat oivat puitteet niiden maalaamiselle. Maalattuina ne lisäävätkin pelin tunnelmaa entisestään.
Puiset resurssitokenit ja pahviset kolikot ajavat myöskin asiansa. Mikäli nämä kuitenkin
häiritsevät, myydään peliin myös pakettia joka sisältää realistisen kaltaiset resurssit ja metalliset kolikot, joka on hyvinkin hankinnan väärti.
Aluksi jokaiselle pelaajalle arvotaan yksi pelaajalauta ja yksi factiolauta. (Kuinka tämänkin
suomentaisi? Lauta esittää pelattavaa kuvitteellista valtiota, joiden yhteneväisyys todellisten
valtioiden välillä on täysin sattumaa, kuten nyt vaikka Rusviet ja Polania…) Jokainen lauta on erilainen joten erilaisia yhdistelmiä ja sitä myöten taktiikoita on runsaasti säilyttäen pelin uudelleenpelattavuusarvon korkeana. Kaksi näistä yhdistelmistä on pelaajien keskuudessa todettu muita paremmiksi ja pelinkehittäjä Jamey Stegmaier onkin virallisesti kieltänyt nämä yhdistelmät sekä erratassa että BGG-sivustolla.
Arvonnan ja nappuloiden asettelun jälkeen pelaajat vuorollaan suorittavat joko ylemmän,
alemman tai molemmat pelaajalaudan sarakkeen tehtävistä, jotka ovat muunmuassa
joukkojen siirtelyä, resurssientuotantoa, rakentamista useampien resurssien tuottamiseksi ja
voiman keräämistä sotimista varten. Suoritettuaan jonkin osion, hän saa siitä usein
palkkioksi rahaa, suosiota tai sotilaallista voimaa. Kun pelaaja suorittaa kokonaan jonkin
pelilaudan yläreunassa osoitetuista tavoitteista, esimerkiksi rakentaa kaikki neljä rakennusta
tai mechiä tai voittaa kaksi taistelua, hän asettaa yhden puisen tähden factiolaudaltaan
pelilaudalle suoritetun tehtävän kohdalle. Peli päättyy välittömästi jonkun pelaajan
asettaessa kuudennen tähtensä pöydälle.
Tämän jälkeen alkaakin armoton rahojen räknääminen. Pelaajat ansaitsevat rahaa jo pelin
aikana hankittujen rahojen lisäksi yhteensä neljässä eri kategoriassa suosion nostaessa
jokaisen kategorian arvoa kolmessa eri pykälässä. Tämä tekeekin suosion hankkimisesta
pelin aikana erittäin kannattavaa, sillä kuudennen tähden asettanut ja eniten rahaa pelin
aikana kerännyt ei välttämättä voitakaan peliä mikäli ei muistanut huomioida kansaa ja
laiminlöi sen suosion toisen pelaajan mielistellessä väkijoukkoa.
Oma jännityksensä onkin siinä, koska peli kannattaa lopettaa. Vaikka pystyisikin
asettamaan kuudennen tähden, voitto ei suinkaan ole varma. Tavallisen tallaajan on melko
vaikea laskea ennakkoon kaikkien pelaajien lopulliset rahat kaikkien kategorioiden ja
suosion jälkeen. Peliseura onkin syytä valikoida huolella…
Oman osansa vaatii myöskin sotiminen. Teemastaan ja valtavien sotakoneiden läsnäolosta
huolimatta Scythe ei ole sotapeli. Ei todellakaan. Pelinkehittäjät ovat onnistuneet luomaan
täydellisen tasapainon sodan ja rauhan välille, äärimmäisen hyvin teemaan sopivan kylmän
sodan uhan. Omissa peleissäni on ollut korkeintaan muutama taistelu, pari peliä on mennyt
täysin sotimattakin. Sotimisen määrä tuntuu korreloivan pelaajamäärän mukaan, luonnollisesti
vapaan tilan vähentyessä.
Teemastaan ja valtavien sotakoneiden läsnäolosta huolimatta Scythe ei ole sotapeli. Ei todellakaan.
Sotiminen on nopeaa ja yksinkertaista, parhaillaan palkitsevaa, pahimmillaan melkein koko
pelin rampauttavaa. Kahden tai useamman vastakkaisen mechin tai sankarin kohdatessa
pelaajat ottavat sotavoimakiekot käsiinsä, valitsevat paljonko sijoittavat pelin aikana kerättyä
voimaa, sekä yhden voimakortin jokaista omaa mechiä tai sankariaan kohden. Suurimman
arvon valinnut voittaa, pakottaen hävinneet mechit, sankarin ja työläiset palaamaan kotiinsa
jättäen kaikki alueen resurssit voittajalle. Voittaja saa myös palkinnoksi asettaa yhden
tähden laudalle. Tällä tavalla voi kuitenkin ansaita korkeintaan kaksi tähteä, lukuun ottamatta
sotaisia saksalai–, anteeksi SAXONEITA.
Kuulostaa houkuttelevalta eikö? Ei se ole. Lähes aina osaavalla puolustajalla on mukanaan
työläisiä, eivätkä siviilit yleensä pidä siitä että valtavat, mekaaniset hirviöt ajavat heidät pois
kotoaan. Jokaista perääntymään pakotettua työläistä kohden hyökkääjä menettää yhden
suosiopisteen, joka voi olla todella ratkaisevaa lopullisen pistelaskun kannalta.
Puhumattakaan siitä, että hyökätessäsi joudut usein käyttämään ison osan voimastasi ja
laudan lyhyiden etäisyyksien takia olet hyvinkin houkutteleva kohde jollekulle vahvemmalle
tähtiä tai resurssejasi himoitsevalle valtiolle.
Scythe on keskipitkä peli, joka viideltä kokeneelta pelaajalta vie noin pari tuntia,
ensikertalaisilla sääntöjen selityksineen menee helposti kolmekin tuntia. Peli toimii mainiosti
kolmellakin pelaajalla, kaksinpelistä itselläni ei ole kokemusta. Parhaimmillaan peli on
kuitenkin täydellä viidellä pelaajalla.
Mikäli peliseuraa ei tahdo löytyä, on pelissä äärimmäisen hyvin suunniteltu ja usealla eri
vaikeusasteella oleva yksinpeli, solo automa -moodi. Steamistä on myös saatavilla Asmodee
Digitalsin julkaisema ja the Knights of the Unityn kehittämä digitaaliversio, jota voin suositella
varauksetta.
+ Visuaalinen ulkoasu todella näyttävä
+ Teema on kiehtova ja toimiva
+ Nopeasti opittavat säännöt
+ Uudelleenpelattavuus
+ Laatu
– Factiolaudassa voisi olla myös upotukset mechejä ja tähtiä varten
– Tapahtumakortit tulevat tutuiksi nopeasti (erikseen saatavilla lisää)
– Tasapaino-ongelma parissa pelaaja-/factiolauta-kombossa
Gamespot on tehnyt näppärän videon (alla), jossa esitellään jokainen huomenna julkaistavan Borderlands 3:n hahmo pääasiallisine pelityyleineen. Mikäli et ole vielä lukenut kaikkea mahdollista pelistä ja hahmoista, niin katsele vaikka tämä ennen kuin aloitat.
Natural 1 